Lasten ajatuksia hautausmaan läheisyydessä. "Tämä on kuin sänky, hei mis sängys sä haluaisit nukkua?"

Lapinlahden mukava luontopäivä huipentui kävelylenkkiin hietaniemen hautausmaan poikki takaisin päiväkodille. Täällä lähellä olemme vierailleet useasti, kun näillä seuduilla on usein näkyvillä harvinaisempia lintuja.

Edellisessä tunnepyörän vaiheessa lapset käsittelivät tunnetta surullisuus. Silloin jo puheen aiheeksi nousi kuolema. Lapset pohtivat keskenään asiaa ja vertailivat kokemuksiaan.

Tänään mennessä hautasmaalle mietimme miten siellä tulee käyttäytyä. Heti yksi pojista sanoi, että rauhallisesti....ryhmä hiljeni ja astelimme portista sisään.
Lapset huokailivat ja ihmettelivät isoja hautakiviä. Oli hellyyttäviä kommentteja ja nimiä luettiin, kun ne tietysti kiinnosti.

Vierelläni kulki yksi pojista, pohtivana ja hän sanoi hiljaa minulle. "Tuo hauta näyttää siltä, et sinne mahduttais koko perhe. Minä, isä, äiti ja pikkuveli. Ja meil kaikil olis hyvin tilaa." Halasin poikaa ja kiitin tästä viisaasta pohdinnasta. Hän hymyili ja sanoi, et siell olis varmaan hyvä olla". Tähän vierelleni tullut tyttö kommentoi "siellä olis lämpöistä lumipeitteen alla." Siinä oli aikuisella kyyneleet silmissä😢.
Lapsi ajattelee kuolemaa valoisasti, kun pohtii rauhassa.

Toisaalla tyttöjen porukka kulki ja etsi mitä kauneimpia hautoja. Neiti tarkkaavainen sanoi toiselle "tuo sänkypaikka näyttäis sulle hyvälle, siinä on kultaa ja tuo ihana enkeli tuolla päällä".

TÄMÄ KIVEN KOHDALLA LAPSET NÄKIVÄT SAMMALEEN KIRJOITUKSENA.

Ihana aurinkoinen leppoisa päivä mukavia luontoleikkejä leikkien, tärkeitä asioita pohtien sekä luontoa havainnoiden.